Muistilaput ja yliviivaustussit esille! Nyt ollaan tehokkaita. Kuva: Shutterstock
Muistilaput ja yliviivaustussit esille! Nyt ollaan tehokkaita. Kuva: Shutterstock

Joidenkin hommat näyttävät sujuvan kuin itsestään. Miten he sen tekevät? 

Tiedätkö sinäkin ihmistyypin, joka onnistuu hoitamaan tuhat asiaa samaan aikaan yhtään hermostumatta?

Heillä ei välttämättä olekaan supervoimia vaan omat tietyt tapansa. Niistä Fast Company laati listan apunaan Paul Rulkens, joka on kirjoittanut aiheesta jopa kirjan, The Power of Preeminence

1. Keskity tärkeimpään

Rulkensin mukaan 80 prosentilla siitä mitä teet, ei ole merkitystä. Tehokkaat ihmiset suuntaavat energiansa tehtäviin, jotka ovat olennaisia. Apua saat seuraavasta kohdasta!

2. Tiedä, mikä on tärkeää, mikä kiireellistä

Työlistalla voi olla monta asiaa, joilla on kiire, mutta hoputuksen takana on usein joku, joka on vain tottunut saamaan asiat hoidetuksi nyt ja heti. Tiedät itsekin, miten asiat kannattaa laittaa tärkeysjärjestykseen. Esimerkiksi keskittymistä vaativaa hommaa ei tarvitse keskeyttää sen takia, että joku toinen haluaa sinun hoitavan juoksevan asian puolestaan. 

3. Suunnittele päiväsi 

To-do-listat pelastavat päivän! Laadi lista askareista, tapaamisista, palavereista ja muista menoista. Tärkeimmät tehtävät suoritat tietenkin ensin. Lisäksi voit laatia esimerkiksi jokaisen kokouksen kohdalle muistiinpanoja siitä, mitä haluat niissä käsitellä. Näin tiedät, tuleeko aika käytettyä hyväksi.

4. Jätä hengähdysaikaa

Jätä menojen väleihin aukkoja. Supersuorittajat tietävät, että joskus tapaaminen kestää odotettua pidempään ja että ajattelemiselle on jätettävä aikaa. Jos jokin asia menee pieleen, koko päivä ei ole sen vuoksi pilalla.

5. Osallistu vain olennaisiin palavereihin 

Kokous on parhaimmillaan mahtava idealaari, mutta huonosti suunniteltuna se saattaa olla turhauttavaa ajanhukkaa. Ovatko olennaiset tyypit paikalla? Onko eri roolit jaettu fiksusti? Aseta kokoukselle selvät päämäärät ja toimenpiteet.

6. Hoida rutiinit

Kun peruspäivärutiinit ovat hoidossa, se vapauttaa aikaa muiden asioiden tekemiselle. Kokeile esimerkiksi valita seuraavan päivän vaatteet tai valmistaa aamiainen, esimerkiksi helppo tuorepuuro jo edellisenä iltana. Näin saat ajastasi aamulla heti eniten irti.

7. Kaikki irti luppoajasta

Tuleeko bussi vasta kymmenen minuutin päästä? Oliko lento myöhässä? Ei haittaa, vastaa sillä aikaa pariin sähköpostiin tai ideoi alustavasti tulevaa projektia.

8. Tee juttuja samaan aikaan

Tehokkaat ihmiset osaavat tehdä monta asiaa samanaikaisesti, mutta tietävät, mitkä asiat sopivat yhteen. Askareiden tulisi täydentää toisiaan, ja toisen olisi oltava huomattavasti vähäpätöisempi kuin toisen. Voit esimerkiksi kirjoittaa pieniä muistiinpanoja samalla, kun puhut puhelimessa.

9. Järjestä kaikelle paikkansa

Sinun on laadittava itsellesi sopiva systeemi, jotta löydät tarpeelliset asiat silloin, kun niitä tarvitset. Tähän ei välttämättä tarvita putipuhdasta tietokoneen työpöytää, vaan loogisesti tietyille asioille omistettuja kansioita, joita päivität tarpeen mukaan.

10. Hoida kurjat hommat alta pois

Ei siinä muutakaan voi. Lakkaa jahkailemasta ja hoida homma.

11. Unohda perfektionismi

Täydellisyyttä ei ole olemassa, ja on aika lopettaa sen havittelu. Liika tunnollisuus johtaa siihen, että uudet ja haastavat projektit alkavat vain pelottaa.

12. Luovuta oikealla hetkellä

Jos kuvittelet, että tehokkaat ihmiset eivät koskaan luovuta, olet väärässä. Askareen voi hylätä tai antaa toisen käsiin, jos se ei olekaan sinun vaivasi arvoinen.

Kun Yle puolitoista vuotta sitten kysyi katsojilta, mitä nostalgisia sarjoja nämä haluaisivat nähdä Areenassa, Rintamäkeläiset sai murskavoiton. Nyt odotus palkitaan.

IS TV-LEHTI: Rintamäkeläisten ensimmäinen jakso nähtiin vuonna 1972. Silloin TV2 marssitti ruutuun kaksi pientilallisperhettä, Rintamäet ja Honkoset, joiden elämää seurattiin maaseudun murrosaikana.

Kansa ihastui arkirealistiseen sarjaan, ja vuonna 1975 sitä seurasi 900 000 katsojaa. Sarjan perään on haikailtu myöhemminkin. Rintamäkeläiset sai murskavoiton, kun Yle puolitoista vuotta sitten kysyi katsojilta, mitä nostalgisia sarjoja nämä haluaisivat nähdä Areenassa. Silloin sarjasta nähtiin joulujakso vuodelta 1973.

Sotajuttuja ja pikku riitoja

Rintamäkeläiset loi Reino Lahtinen, joka oli aiemmin käsikirjoittanut toista suosittua tv-sarjaa eli Heikkiä ja Kaijaa. Rintamäkeläisten pääosiin valittiin Heikistä ja Kaijasta tutut näyttelijät Veijo Pasanen, Sirkka Lehto, Eila Roine ja Antti Haljala.

Sarjan henkilöt istuvat tyypillisesti kahvipöydässä ja keskustelevat milloin mistäkin. Keskusteluista syntyy usein riidanpoikanen.

Antti Rintamäki ja Veikko Honkonen ovat sotaveteraaneja, joten usein esillä on toinen maailmansota. Antin ja Veikon sotajutut perustuvat pitkälti käsikirjoittaja Reino Lahtisen omiin sotakokemuksiin.

Välillä puhutaan tietysti ihmissuhteista ja lipsahdetaan reilusti juoruilun puolelle. Tässä kunnostautuu erityisesti Helmi Honkonen. Helmiä näytellyt Eila Roine kertoi muutama vuosi sitten Studio55:lle nauttineensa roolistaan.

– Sain olla niin peruskateellinen, suomalainen ämmä kuin ikinä vaan. Ja minullahan oli paljon esikuvia, ja useat esikuvista sanoivat, ettei tuollaista ihmistä voi ollakaan. En maininnut, että esikuvani puhuu juuri, Roine sanoi nauraen.

Särmikkään sanailun lisäksi kansaan vetosi sarjan ajankuva. 1970-luvulla elettiin rakennemuutosta, jolloin perinteinen elinkeino maanviljely oli vaakalaudalla. Honkoset myyvätkin tilansa ja muuttavat rivitaloon kirkolle.

Politiikkaa ruudun täydeltä

Lisäksi vuosikymmenen puoluepolitisoitunut ajan henki näkyy vahvasti Rintamäkeläisissä. Antti on vennamolainen, Veikko demari ja sivuhenkilöissä on kommunisteja, kokoomuslaisia sekä kepulaisia. Poliittiset näkökannat leimahtavat yhteisiä asioita hoidettaessa, kuten meijerikysymysten äärellä.

Yhteiskunnallisista näkökulmista huolimatta sarjasta ei puutu komediallisia elementtejä. Ne nivotaan arkisiin asioihin: kun Honkoset ovat lähdössä juhliin, Veikon haisevista sukista ja likaisesta aluspaidasta saadaan aikaan kunnon suukopu.

Rintamäkeläiset, 10.8. alkaen Yle Areena

 

 

 

Vierailija

Tänään tv:ssä: Muistatko vielä Rintamäen Antin? Suomalaisten suosikkisarja palaa ruutuun

Kiva kun pakkoverorahojani suunnataan oikein ja saan katsella mustavalkoista nostalgiaa loppumattomana virtana, sellaista jonka olisi voinut sinne areenaan tunkea ihan ilman kyselyjäkin. Olisihan se vallan kauheaa jos joutuisi katsomaan vaikka jotain hittisarjoja kuten vaikka Game of thronesia jne ja pysyisi ehkä aavistuksen ajan hermolla... Noh, tärkeintähän on kuitenkin, että ne lukuisat pikkuiset herrat/rouvat saavat elää mukavaa yltäkylläistä elämäänsä ylellä onnellisena elämänsä loppuun...
Lue kommentti

Näyttelijä Eija Vilpas on huomannut, että nauraminen on terapeuttista.

Näyttelijä Eija Vilpas täytti vastikään 60 vuotta. Tämän olen oppinut -haastattelussaan hän kokee, että vielä on paljon tehtävää.

–Haluaisin opetella suunnistamaan. Viihdyn metsässä, mutta en uskalla mennä vieraaseen metsään edes kompassin ja kartan kanssa, koska minulla on niin onneton suuntavaisto. Ruotsin-laivallakin hytin löytäminen on aivan mahdotonta, kansansuosikki nauraa.

Ikääntyessään Eija kokee palanneensa nuoruuteensa: hän asuu taas yksin, ja perhearjen pyörittäminen on ohi. Kolme lasta ovat jo aikuisia. Seurana asuu kaksi koiraa ja kissa.

–Ystävien kanssa nauraminen on minulle tärkeää. Pitää jutella vakaviakin, mutta nauraminen on hirveän terapeuttista. Ajattelen, että kerran päivässä pitäisi nauraa oikein kunnolla, Eija sanoo.

–Ihmissuhteeni ovat aika pysyviä. Entisen miehenikin, Ville Virtasen, kanssa olemme hyviä kavereita. Ihmissuhteet voivat säilyä, vaikka elämäntilanteet muuttuvat.

Mitä Eija kertoo uskostaan? Entä 30 vuoden urastaan ”samalla raksalla”? Miten äitiys muuttuu ikääntyessä? Lue Eijan haastattelu Me Naisten uusimmasta numerosta 32/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.