Lapsiin kohdistuvaa välinpitämättömyyttä vastaan käynnistetty kampanja on herättänyt paljon närkästystä. Missä ovat isät?

”Välinpitämättömyys on tämän päivän väkivaltaa.” Tämä otsikko kuuluu Helsingin kaupungin tiistaina julkaisemalle lehtimainokselle. Kuvassa näkyy design-tuolissa tablettiaan selaava äiti poissaolevan näköisenä ja hänen vieressään ovat lapset, joista toinen itkee ja toinen roikkuu kattokruunussa.

– Pädin lukeminen voi olla henkistä väkivaltaa, kun lapsi ei saa huomiota – vaan nonchaleeraamista, joka loukkaa ja traumatisoi  lasta, sanoo Helsingin kaupungin Olli Salin. Kuva: Helsingin kaupunki.
– Pädin lukeminen voi olla henkistä väkivaltaa, kun lapsi ei saa huomiota – vaan nonchaleeraamista, joka loukkaa ja traumatisoi lasta, sanoo Helsingin kaupungin Olli Salin. Kuva: Helsingin kaupunki.

Mainos ja samaan kampanjaan liittyvä video ovat saaneet paljon huomiota sosiaalisen median kanavissa ja verkkokeskusteluissa. 

Moni näkee Välinpitämättömyys-kampanjan erityisesti äitejä syyllistäväksi. Pädin ja älypuhelimen selaaminen on rinnastettu kampanjamateriaaleissa väkivaltaan.

Pahimpien kriitikoiden mukaan mainoksissa on mennyt kaikki pieleen. Yle kertoo, että Mainonnan eettinen neuvosto on saanut kampanjasta tiistain aikana neljä kantelua.

Me Naiset tavoitti lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmän puheenjohtajan Olli Salinin ja kysyi kymmenen kysymystä kampanjasta.

 

1. Mistä kertoo tämän päivän Helsingin Sanomissa julkaistu koko sivun mainoksenne, jossa otsikkona on ”Välinpitämättömyys on tämän päivän väkivaltaa”?

”Kampanjan taustalla on huolestuttava ilmiö, että me vanhemmat eli isät, äidit, isovanhemmat ja kaikki aikuiset emme aina ota huomion lapsen tarvetta, hänen viestiään sekä haluaan tulla huomatuksi ja kuulluksi.
Lapsella on aito aikuisen tarve, yhdessä elämisen, tekemisen ja kokemisen tarve. Sitä voi häiritä se, että olemme henkisesti muualla (äiti netissä) tai fyysisesti poissa (isä töissä, pois perheestä). Tällöin se, että lasta ei huomata ja oteta huomioon, voi olla lapselle traumaattinen kokemus, että hänestä ei välitetä.
Tämä voi olla henkistä väkivaltaa, psyykkistä kaltoin kohtelua. Haluamme herättää aikuiset huomaamaan lapsi ja katsomaan peiliin.”

”Pädin lukeminen voi olla henkistä väkivaltaa, kun lapsi ei saa huomiota.”

2. Miksi kuvaan valikoitui äiti tablettinsa kanssa?

”Kampanjaa valmisteltiin vuoden verran.  Halusimme olla korostamatta fyysistä väkivaltaa, kuten verta ja ruhjeita. Halusimme nostaa esiin henkisen poissaolon, jossa esimerkiksi älypuhelimeen, tablettiin tai esimerkiksi televisioon keskittyminen ei ole sukupuolittunutta. Mutta kun isät ja miehet vielä useammin ovat kokonaan poissa, etsimme henkilöitä ja interiööriä, jossa ulkoisesti on kaikki hyvin, mutta…

3. Miksi valitsitte näin kliseisen lähestymistavan?

”Tämä kauniilta näyttävä maailma sisältää säröjä ja ristiriidan, josta isä/mies on kokonaan pois ’kuviosta’. Se näyttää todella herättäneen kysymyksiä ja huomiota, kuten ajattelimmekin – mutta lapsista välittäminen ei ole kliseistä!”

4. Kuinka paljon palautetta olette saaneet mainoksesta ja mitä olette vastanneet kritisoijille? 

”Sekä kiittävää että moittivaa palautetta on tullut todella runsaasti, niin sosiaalisen median kuin kaupungin palautejärjestelmän kautta.
Olemme selvittäneet kampanjan taustaa ja korostaneet, ettemme halua syyllistää ketään, vaan herättää pohtimaan meidän aikuisten toimintatapaa ja vastuuta, yhteistä vastuuta lapsista – periaatteella ’koko kylä kasvattaa’.”

5. Oletteko ymmärtäneet kritiikin, joka on noussut kampanjasta?

”Olemme ymmärtäneet kritiikin ja vastaamme palautteisiin.”

”Koulutuspaketti sadoille työntekijöille ja koko kampanja maksavat noin 170 000–180 000 euroa.”

6. Mitä koko kampanja maksaa?

”Kampanjan koulutusosuus on ollut käynnissä koko vuoden ja jatkuu keväällä 2017. Koulutuspaketti sadoille työntekijöille ja koko kampanja maksavat noin 170 000–180 000 euroa.”

7. Kuka tämän mainoksen idean keksi? 

”Idea kehitettiin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen asettaman työryhmän kokouksissa yhdessä järjestöjen asiantuntijoiden ja mainostoimiston kanssa. Printtimedian ja filmituotannon toteutti Mainostoimisto FOLK. Filmituotannon ohjaajana oli Petri Kotwica.”

8. Onko kyseistä printtimainosta julkaistu tai aiotaanko sitä julkaista muualla?

”Sitä julkaistaan kaupungin nettisivustolla, sähköisissä katumainoksissa ja Image-lehdessä. Lisäksi julistetta on painettu 1 500 kappaletta, ja sitä jaetaan sekä kaikkiin kaupungin omiin toimipisteisiin ja järjestöille sekä muille viranomaisille.”

9. Myönnättekö, että mainos meni pieleen?

”Kun ilmoitus on herättänyt huomion ja virittänyt keskustelun, ei liene mennyt pieleen.”

10. Mitä olisitte voineet tehdä toisin?

”Montakin asiaa, mutta tämä ja viisi aiempaa kampanjaa on tehty työryhmän yhteisillä päätöksillä.”

Helsingin Sanomat ja Me Naiset kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.

Lapsen aika on nyt

10 kysymystä Helsingin kaupungin kohukampanjasta: ”Ei liene mennyt pieleen”

Kiitos Helsingin kaupunki kun rohkeasti nousitte puolustamaan lasta. Liian moni lapsi on tuon someväkivallan uhri. Normaali kiintymyssuhde jää rakentumatta, puheen kehitys viivästyy ja jää puutteelliseksi. On sydäntäsärkevää katsoa, kun äiti imettää lastaan kännykkä kädessä....poissaolevana. Kyllä totuus täytyy ottaa esille "maton alta"; äitiys ei suinkaan aina ole pyhää.
Lue kommentti
nainen ja äiti

10 kysymystä Helsingin kaupungin kohukampanjasta: ”Ei liene mennyt pieleen”

Todella hienoa että on saatu aikaiseksi näin puhutteleva ja hyvä kampanja. Laittoi ajattelemaan meilläkin omaa käyttäytymistä lasten kanssa sekä netissä roikkumista. Keskustelimme mieheni kanssa tästä ja päätimme kumpikin muuttaa käytöstämnme. On se kumma että naisesta ja äidistä ei voi nykyään esittää mitään kritiikkiä. Miehistä ja isistä kyllä voi.
Lue kommentti

Tässä mitään helteitä olekaan odoteltu.

Terveisiä täältä helteidentorjuntabunkkerista! Jos ”kesän” alun on viettänyt Suomessa, hiki ei ole päässyt yllättämään. Melkein tässä jo alkaa uskoa, että meillä on enää kaksi kesäkuukautta (säävarauksella nekin) ja loputon määrä kevättä, syksyä ja jotain talventynkää.

Mutta se siitä säästä valittamisesta. Time-lehti kertoo sivustollaan tuoreesta tutkimuksesta, jonka mukaan helle on ihan p*ska juttu. Se nimittäin tekee ihmisistä ankeita ja haluttomia auttamaan. Iloitkaamme siis viileydestä!

Sään ja etenkin helteen vaikutuksia ihmisten toimintaa on tutkittu ennenkin. Ilmaston lämpenemisen on esimerkiksi todettu vähentävän seksihaluja ja huonontavan unen laatua. Lisäksi liian korkean lämmön vaikutukset oloon ja mielialaan näkyvät esimerkiksi vetämättömyytenä ja ärtyisyytenä.

Lehigh’n ja Northwesternin yliopistojen tuoreessa tutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa korkeiden lämpötilojen vaikutus ihmisten auttamishaluun. Tutkimuksen julkaisi European Journal of Social Psychology.

Tutkittavilla teetettiin auttamishalua mittaavia kokeita, jotka osoittivat, että lämpötila vaikutti siihen, kuinka valmiita kaupan työntekijät olivat tekemään muita hyödyttäviä asioita, esimerkiksi auttamaan asiakkaita vapaaehtoisesti. Pelkästään kuumuuden ajattelu nosti kynnystä suostua tekoihin, joista ei saanut ylimääräistä korvausta.

Iloitkaamme siis viileydestä!

Lisäksi verrattiin opiskelijoiden halukkuutta vastata kyselyyn, joka hyödytti paikallista, voittoa tuottamatonta järjestöä. Viileässä huoneessa vastausprosentti oli korkeampi kuin kuumassa. Tilojen viilentäminen siis kannattaa kouluissa ja työpaikoilla, jos toiveena on, että yhteisössä autetaan toisia. Suomessa ainakaan kesäsään ei pitäisi olla este auttavan käden ojentamiselle. (Sen sijaan esimerkiksi lama on.)

Entäs sitten helteidentorjuntabunkkerin aiheuttama ketutus? Jäämme odottamaan tutkimusta sen vaikutuksista ihmismieleen.

Kysely

Milloin on liian kuuma?

Pride-viikko on polkaistu käyntiin. Helsingissä juhlat huipentuvat lauantaina suureen Pride-kulkueeseen. Maailmalta sopii poimia vaikutteita!

Nyt saa näyttää sateenkaaren värejä missä tahansa muodossa: tällä viikolla juhlitaan Pride-viikkoa eli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksia. Suomen 100-vuotisjuhlan myötä Helsinki Pride saa ihan uudenlaisia mittoja tänä vuonna. Lauantaina 1.7. järjestettävään Pride-kulkueeseen osallistuu esimerkiksi poliisin, Kelan ja Maahanmuuttoviraston edustajia.

Pride-viikko on huomioitu laajalti myös muualla maailmalla. Esimerkiksi Kanadan pääministeri Justin Trudeau on juhlinut näyttävästi Pride-viikkoa sateenkaaren väreissä loistava vaahteranlehti poskelleen maalattuna.

Poimimme maailmalta ideoita Pride-juhliin. Miten olisi vaikkapa sateenkaarikainalokarvat?

Justin Trudeau näytti mallia Torontossa järjestetyssä kulkueessa:

 

Canadian PM #JustinTrudeau paints his face with the rainbow flag during #TorontoPride 🏳️‍🌈

Henkilön Gay Times 🏳️‍🌈 (@gaytimesmag) jakama julkaisu

 

Värikkäillä meikeillä on helppo juhlia tapahtumaa pitkin viikkoa:

 

 

Winner of you pride makeup contest this week! #pride #gaypride #pridemakeup #makeupfun #rainbowmakeup #makeuplove

Henkilön Rebel Beauties Makep Revamped (@rebelbeautiesmakeup) jakama julkaisu

 

 

Rohkeimmat värjäävät hiuksensa – ja jopa kainalonsa:

 

Rainbows Pits 🌈🌈🌈 Got to do my bff @potatoeslaughing today! Check out the process on my story! She also wanted some rainbow underarms for St. Louis Pride this weekend! We did all of her hair using @pulpriothair color and @kevinmurphyhair color and conditioned her thirsty locks with @brazilianbondbuilder ! . . . . . . . #behindthechair #modernsalon #americansalon #notchstl #stl #stlouis #thegrovestl #grovestl #hairstl #stlhair #hairstlouis #stlouishairstylist #hairstyliststlouis #stlhairstylist #caitlinfordhair #anthonythebarber916 #authentichairarmy #esteticausa #imallaboutdahair #licensedtocreate #cosmoprof #fiidnt #brazilianbondbuilder #colortrak #pulpriot #pride #pridemonth #dyedpits #rainbowhair #pinkhair

Henkilön St Louis - Hairstylist (@caitlinfordhair) jakama julkaisu

 

Sateenkaaren värejä löytyy myös asusteista ja mukeista:

 

 

❤💙💚💛💜 #prideviikko #pride #loveislove #suvaitsevaisuus #aamukahvi

Henkilön Auri (@zzhia) jakama julkaisu

 

 

In honour of Pride Week Helsinki . 🇫🇮Pride-viikon kunniaksi 🌈

Henkilön Braids by Varpu Talvitie (@winterhair) jakama julkaisu

 

Leijonien vauhtiviikot alkavat heinäkuun lopulla.

Upean alkukesän jälkeen elät hetken sosiaalisesti hiljaista jaksoa. Rakkauselämässä on meneillään suvantovaihe, juhannuksen aikoihin sinkkuleijonakin nauttii vapaana olosta. Heinäkuun alkupuoli ei vielä lupaa suurempia muutoksia parisuhdestatukseen, mutta vauhtiviikot käynnistyvät vihdoin 20.7. Heinäkuinen leijona on syntymäpäiväjuhliensa tienoilla melkoinen dynamiittipötkö. Vahva intohimo kannattaa silloin kohdentaa työhön, opiskeluun tai antoisaan ihmissuhteeseen.

Elokuisen leijonan loppukesä on tapahtumarikas, ja kiireen keskellä on hyvä muistaa parisuhteen hoivaaminen. Loma ja romantiikka yhdistyvät leijonalla parhaiten vasta loppukesän ja alkusyksyn aikana, Venus saapuu merkkiin 26.8.

Oikeus kieltäytyä seksistä puhuttaa jälleen. Yhdysvaltalaisnaiset haluavat muistuttaa julkisesti, että ei tarkoittaa ei – silloinkin, kun seksiin on jo ryhdytty.

Eikö pitäisi jo olla itsestään selvää, että seksiä ei tarvitse harrastaa vastoin tahtoaan? Yhdysvaltain Pohjois-Carolinassa asiasta kuitenkin taistellaan yhä.

Taustalla on outo lain porsaanreikä: Pohjois-Carolinassa tehtiin NBC:n mukaan vuonna 1979 oikeuden päätös, että miestä ei voida tuomita raiskauksesta, jos nainen on aluksi suostunut seksiin. Seksiin pakottaminen ei siis periaatteessa ole Pohjois-Carolinassa rikos, jos molemmilla on jossakin vaiheessa ollut halua seksiin.

Tilanne on tuskallinen raiskauksen uhreille ja järkyttävä siinä mielessä, seksin pelisääntöjen pitäisi olla kaikille selvät: seksiä voidaan harrastaa vain, jos molemmat sitä haluavat, ja seksistä voi kieltäytyä missä tahansa vaiheessa. Nyt laki on vastoin näitä sääntöjä. 

Yhdysvalloissa on Marie Clairen mukaan tapahtunut merkittävää edistystä seksuaalirikosasioissa, ja maassa on korostettu consentia, eli molemminpuolista suostumusta, seksin edellytyksenä. Juuri kun asenteita on saatu muutettua niin, että ein ymmärretään tarkoittavan ei – missä tahansa vaiheessa seksuaalista kanssakäymistä – Pohjois-Carolinan laki kertookin päinvastaista viestiä.

Marie Clairessa pohditaan, että kivikautinen raiskauslainsäädäntö kuvaa sitä, miten naisia kohdellaan tämän päivän Yhdysvalloissa.

Syytettä ei voitu nostaa

Pohjois-Carolinan raiskauslaki tuli yllätyksenä 19-vuotiaalle Aaliyah Palmerille. Palmer kertoo paikalliselle Fayette Observer -lehdelle suostuneensa seksiin bileissä tapaamansa miehen kanssa. Palmerin mukaan mies tukisti häntä voimakkaasti, kun he jäivät kaksin. Palmer myös huomasi, että tilaan oli jätetty puhelin videoimaan tapahtumia. Hän kertoo pyytäneensä miestä toistuvasti lopettamaan, mutta tämä ei kuunnellut.

”Jos sanon ei, ja jatkat silti, se on raiskaus.”

Palmer vei asian poliisille, ja hänelle tehtiin asiaan kuuluvat tutkimukset. Vasta niiden jälkeen hän sai tietää, ettei raiskaussyytettä voida nostaa. 

– Se on todella typerää. Jos sanon ei, ja jatkat silti, se on raiskaus, Palmer sanoo Fayette Observerissa. 

Hän on joutui keskeyttämään yliopisto-opintonsa paniikkikohtausten takia, mutta ei aio pysyä hiljaa kokemastaan.

– En ole hiljainen uhri.

Uhrit eivät saa oikeutta

Aaliyah Palmer ei ole ainoa raiskauksen ja lähes 40 vuotta vanhan raiskauslainsäädännön uhriksi joutunut. Lain muuttamista kannattava senaattori Jeff Jackson kertoo Fayette Observerissa, että lainsäätäjät saavat yhä enemmän yhteydenottoja raiskatuilta naisilta, jotka eivät ole saaneet oikeutta lain porsaanreiän takia. 

– Pohjois-Carolina on Yhdysvaltojen ainoa osavaltio, jossa ei ei tarkoita ei, Jackson toteaa.

Toinen julkisuuteen tullut raiskauksen uhri on Amy Guy. Hän kertoo uutissivusto Wral.comissa suostuneensa seksiin oman turvallisuutensa tähden, kun hänen ex-miehensä tuli kotiin humalassa ja vihaisena joulukuussa. Miestä syytettiin ensin raiskauksesta, mutta vuonna 1979 säädetyn lain takia syytteitä lievennettiin. Maaliskuussa mies sai kymmenen kuukauden vankeustuomion seksuaalisesta väkivaltarikkomuksesta.

”En ymmärrä, miten laki voi sanoa, ettei minua raiskattu.”

– Olin aivan järkyttynyt. En ymmärtänyt, miten asia saattoi mennä noin, koska tiesin, että minut  raiskattiin. En ymmärrä, miten laki voi sanoa, ettei minua raiskattu, Guy kertoo Wral.comissa. 

On vielä epäselvää, pystytäänkö lakia muuttamaan lähiaikoina vai jääkö se byrokratian rattaisiin. Asiaa ajava senaattori Jackson on kuitenkin luvannut nostaa lakimuutoksen uudelleen esiin, jos se ei mene läpi nyt.

Niin kauan kuin vanha laki on voimassa, on luotettava ihmisten oikeustajuun: ei tarkoittaa ei, sanoi sen milloin vain.