Onnea ja rapsutuksia kaikille kissoille! Tänään 8. elokuuta vietetään kansainvälistä kissojen päivää! Kuva: Kuvakaappaus Keeping up with the Kattarshiansin Youtube-kanavalta.
Onnea ja rapsutuksia kaikille kissoille! Tänään 8. elokuuta vietetään kansainvälistä kissojen päivää! Kuva: Kuvakaappaus Keeping up with the Kattarshiansin Youtube-kanavalta.

Tunnetko jo Dimman, Sara Björkin ja Úlfur Úlfurin? He ovat islantilaisia kissoja, joita sinunkin tulisi seurata.

Vapiskaa Kardashianit, jättisuosion saanut islantilainen kissakamera nimeltä Keeping up with the Kattarshians on teitäkin kiinnostavampaa katsottavaa! Kattarshianit ovat ylisöpöjä kissakaveruksia – suurimmaksi osaksi pentuja – jotka nukkuvat sylikkäin kerrossängyissään ja riehuvat hienossa, nukkekodin näköisessä talossaan Islannissa. 

Talossa asuvat Vanilla ja hänen jälkeläisensä Grettir, Nói, Trítill, Tópas ja Nóa. Talon uusia asukkeja ovat muiden muassa sisarukset Dimma, Sara Björk, Svarthöfði ja Úlfur Úlfur. Heidän touhujaan voi seurata livestreamista vaikka vuorokauden ympäri.

Toisinaan kissakameran tähdet vaihtuvat uusiin. Kissakameran ideana on ollut nostaa tietoisuutta katukissojen pelastamisesta, ja kissakameran kissoja on voinut myös adoptoida. Idean takana on Þórhallur Gunnarsson ja hänen tuottajaystävänsä Inga Lind Karlsdóttir.

– Livekameran avaaminen kesti noin vuoden, koska halusin kaikkien eläinten hyvinvoinnista vastaavien viranomaisten hyväksyvän sen. Ja tässä se nyt on, vuotta myöhemmin ensimmäinen kissanpentujen tähdittämä reality-ohjelma. Ihmiset, jotka nauroivat idealle, eivät naura enää, Inga kertoi Broadlylle.

Tässä näyte Kattarhianien parhaista hetkistä: 

Islantilaisen kissatalon tapahtumia voi seurata suorana neljästä eri kamerasta:

Kiitos Teemu ja Sirpa 15.6.(?)–12.8.2017.

Luulitko, että kesä päättyy siihen, kun pienet koululaiset taapertavat lähes itseään suuremmat reput selässä opintielle?

Luulit väärin, sillä todellisuudessa kesä loppuu, kun Teemu ja Sirpa Selänne palaavat seitsemän Suomessa vietetyn kesäviikon jälkeen kotiinsa Yhdysvaltoihin. Takana ovat perinteiset kesäaktiviteetit Kotkan meripäivät ja Kummien golfturnaus.

– Onhan se hirveän haikeaa ja ja kamalaa, mutta sitten toisaalta on kiva mennä takaisin. Yleensä juuri tämän viimeisen viikon Suomessa stressaan kovasti, mutta lentokoneessa jo mietin että noniin, ihan kiva mennä taas kotiinkin, Sirpa kommentoi lähtöä MTV:lle.

Ei ihme, sillä perinteisissä kesähaastatteluissaan Selänteet kuvailevat jokavuotisia Suomen-reissujaan kiireisiksi. Sukulaisten ja tuttavien näkemisen lisäksi pariskunnalla riittää edustustilaisuuksia ja työkuvioita, muun muassa Teemun perinteinen kiekkoleiri.

– Täällä on aina hirveästi kaikenlaisia aktiviteetteja ja elämä on hektisempää kuin kotona Amerikassa, Sirpa kuvaili tälläkin kertaa MTV:lle.

 

Käytiin Elan ja Samun kanssa tutkimassa ja tarkastamassa uusi Lastenklinikka...tulee muuten superhieno👍😀👏👏👏

Henkilön Teemu Selanne (@sel8nneteemu) jakama julkaisu

Tiistaina Teemu piipahti uuden lastensairaalan rakennustyömaalla.

Suomalaisten tämä(kin) kesä on kulunut pitkälti säästä jauhaessa. Vuonna 2015 Sirpa kertoi alkukesän kuulumisiaan Me Naisille. Silloin hän samastui suomalaisten sääahdinkoon.

– Ainut, mikä minua harmittaa kaikkien suomalaisten puolesta, on tämä sää. Ihmiset ovat odottaneet yhdeksän kuukautta aurinkoa, ja on vielä näin kalsaa, Sirpa totesi.

 

First time in Venice, fun...😀

Henkilön Teemu Selanne (@sel8nneteemu) jakama julkaisu

Alkukesällä Sirpa ja Teemu viettivät romanttista aikaa Venetsiassa.

Elämä Kaliforniassa sen sijaan kuulostaa aurinkoiselta muutenkin kuin sään puolesta.

– Arkemme on tällä hetkellä ihanaa, koska Teemu on nyt eläkkeellä. Olemme tehneet tosi paljon perhejuttuja ja matkustelleet. Kaikki vuosien erossaoloajat saadaan nyt kurottua pikkuhiljaa umpeen, Sirpa kuvaili vieraillessaan Suomessa vuosi sitten kesällä.

Kiitos Selänteet kun kävitte, nähdään taas ensi kesänä!

Oi kultainen nuoruus ja lapsuuden leikit! 

Ennen oli kunnollista – ja erityisen kunnollisia olivat lelut. Ei ollut silloin lapsukaisilla älykännyköitä, vaan oli vieterileluja, minifiguureita ja kuumottavia heilurinukkeja.

Kysyimme 70-, 80- ja 90-luvun alun lapsilta, mitä menneisyyden leluja he muistelevat edelleen kaiholla. Löytyykö oma suosikkisi listalta?

1. Slinky-vieteri

”90-luvun lapsen elämää painoi kaikessa lama. Kaupasta sai ostaa viikkokäynnillä vain yhden suklaavanukkaan, ja kerrostalokodin rappukäytävässä leikittiin lähinnä Slinkyllä.

Sellainen oli korttelin kaikilla lapsilla, koska se oli edukas ja jostain syystä trendikäskin vielä. Parasta oli, kun Slinky laitettiin kulkemaan rappusia pitkin alaspäin. Toki kiva oli myös yksinkertaisesti hölskytellä sitä käsien välissä.”

Halpaa, mutta hauskaa. Eli lamavuosien parasta viihdettä.
Halpaa, mutta hauskaa. Eli lamavuosien parasta viihdettä.

2. Muropakettien oheisfiguurit

”Lapsuuden parhaat leikit syntyivät pienillä muovieläimillä, joita tuli 60- tai 70-luvulla tullut muropaketeissa. Ne olivat jo minun lapsuudessani muinaismuistoja eli isosiskojeni lapsuudesta. Ilmeisesti muroja oli heidän aikanaan syöty aika paljon.

Saimme kaverini kanssa hirmu näyttävät farmit ja eläintarhat aikaan siitä eläinpaljoudesta. Yleensä niillä leikittiin kahta kilpailevaa farmia ja haaste oli saada kiikkerät elukat pysymään pystyssä: jos eläin kaatui, se kuoli. Menetys farmille.”

3. Siirtopalapeli

”Siis sellainen muovinen kapistus, jossa oli pääilmansuuntiin liikkuvat palat, jotka piti saada tiettyyn kuviomuodostelmaan. Ei ollut kauhean vaikea silloin, mutta nyt aikuisena tuntui yllättävän haasteelliselta.”

Yllättävän haastavaa...
Yllättävän haastavaa...

4. Hamahelmet

”Ei periaatteessa mikään lelu, mutta mahtavaa ajanvietettä kuitenkin! Ai että miten hienoja kuvioita niiden avulla saikaan tehtyä.

Kuvien silittäminen oli aina yhtä jännittävää. Muistan edelleen sen hetken, kun ensimmäisen kerran sain itse silittää taideteokseni valmiiksi.”

5. View-master

”Tavallaan hirveän kiva, mutta eihän sillä voinut oikeasti leikkiä. Lähinnä aina vain räksytti filmin läpi ja sitten heitti kapistuksen takaisin sinne, mistä sen oli napannutkin.

Silti sellainen löytyi vielä 90-luvullakin monesta kodista. Ymmärrettävää sinällään, olivathan 3D-kuvat vielä silloin erikoisia ja mullistavia.”

Kyllä ennen vanhaankin saatiin nauttia 3D-elämyksistä!
Kyllä ennen vanhaankin saatiin nauttia 3D-elämyksistä!

6. Barbien vaaleanpunainen auto ja koti

”Barbiet nukkeina eivät lapsena olleet ihan suosikkejani, mutta sen sijaan auto ja koti olivat. Ne olivat käsittämättömän hienoja. Muistan vieläkin sen tuskan, jonka tunsin sydämessäni, kun Barbien koti rikkoutui. Siskoni istui sen päälle.”

7. Tamagotchi

”90-luvulla kauhisteltiin sitä, että lapset ottivat Tamagotchin mukaan kouluun ja vempeleet piipittivät kesken tunnin. Nykyään murehditaan sitten kännyköistä. Eivät ole paljoa ajat muuttuneet.”

Niitä oli niin monia erilaisia!
Niitä oli niin monia erilaisia!

8. Polly Pocketit

”1990-luvulla kovaa huutoa olivat Polly Pocketit, eli suurin piirtein aikuisen kämmenen kokoiset rasiat, joiden sisällä avautui talo tai muu paikka, jossa seikkaili ehkä 1,5 senttimetriä pitkä, keskeltä nivelletty Polly kavereineen.”

9. Nintendo Game Boy

”90-luvulla olisin halunnut itselleni ihan yli kaiken Game Boyn. Käsikonsoli oli jotain niin kutkuttavan uutta ja hienoa, että kinusin sitä vanhemmiltani kuukausitolkulla. No enpä koskaan sitä kuitenkaan saanut. Vain hirveä katkeruus jäi jälkeensä.

Onneksi lapsuuden kaverillani Liisalla oli kyseinen vempele. Hänen luonaan sain aina pelata Tetristä.”

Lapsuuden haave, aikuisuuden katkeruus.
Lapsuuden haave, aikuisuuden katkeruus.

10. Hungry Hippos -peli

”Klassikko lautapelissä neljä virtahepoa yritti haalia suuhunsa kuulia. Pelasimme tätä siskojemme kanssa aina äidin serkun mökillä. Samalla juotiin raparperimehua. Hyviä aikoja.”

11. Heilurinukke

”Heilurinukkea muistelen kaiholla, koska se oli niin kammottava. Kyseessä on siis venäläinen nukke, joka koostuu kahdesta pallosta. Alimmainen pallo on punainen, ja ylimmäinen on nuken pää. Nukke tuijottaa ällöttävän iloisesti koko ajan sivullepäin eikä sitä saa kaadettua kumoon, koska pallomainen vartalo ponnauttaa sen aina ylös.

Jotain selkäpiitä karmivaa nukessa on aina ollut. Ihan kuin se voisi yön pimeinä hetkinä vain tupsahtaa luokseni ja tuijottaa suurilla silmillään suoraan sieluun.”

Heilurinukke – tuo maailmanhistorien ristiriitaisin kapine.
Heilurinukke – tuo maailmanhistorien ristiriitaisin kapine.

Mitä menneiden vuosien lelua sinä muistelet lämmöllä? Kerro kommenteissa!