”Hys, hys, älä kerro kellekään, että rakastan lukemista.” Kuva: Shutterstock
”Hys, hys, älä kerro kellekään, että rakastan lukemista.” Kuva: Shutterstock

Oppia ikä kaikki! Listasimme hämmentävät sosiaaliset säännöt, jotka opimme vertaisiltamme koululaisina.

Jokainen männävuosien koululainen tietää, että koulussa on kahdenlaisia sääntöjä:

1. On opettajien, vanhempien ja muiden aikuisten asettamia sääntöjä... 

Ne on yleensä kirjoitettu jonnekin ylös, ja niiden rikkomisesta seuraa kirjallinen huomautus, jälki-istuntoa tai muuten vain nuhteita.

2. ...ja sitten on oppilaiden välisiä kirjoittamattomia sääntöjä. 

Eli sellaisia, jotka nyt vain jokaisen ala- ja yläasteikäisen tyypin on tiedettävä, jotta selviytyy elämästään. Näitä sääntöjä ei ole kirjattu ylös. Ne vain tiedetään.

Kysyimme 70- ja 80-luvulla sekä 90-luvun alussa syntyneiltä, millaisia kirjoittamattomia sääntöjä heidän kouluissaan oli. Muistatko sinä nämä? 

  1. Hiuksia ei missään tapauksessa saanut kutsua tukaksi. Tukkahan tarkoitti karvoja siellä niin. Jos siis päässä kasvoi tukka, siellä kasvoi alapääkarvaa. (Todellisuudessa tukka on ihan kelpo synonyymi hiuksille. Me Naisten saamien tietojen mukaan moni entinen nuori välttelee kuitenkin aikuisenakin sanan käyttämistä.)
  2. Panna-verbi on ehdottomasti pannassa. Paneminen tarkoitti tiedätte kyllä mitä. Eli seksiä! Ai kauhea, eihän siitä voinut puhua. Siksi ”penaali laitettiin” tai ”kynä pistettiin” pöydälle. (Kielioppi on tästäkin eri mieltä. Oikeasti vain ruokaa laitetaan ja esimerkiksi ampiainen pistää. Panna on siis täysin oikea verbi kuvaamaan sitä, kun jokin asetetaan eli pannaan johonkin tai jollekin.)
  3. Jos opettaja unohti tarkistaa läksyt, kukaan ei saanut muistuttaa häntä. Tai muuten vaikutti hikipingolta. Ja kuka sellainen halusi olla kouluikäisenä?
  4. Lukuaineissa ei saanut vaikuttaa liian hyvältä. Tai jälleen kerran uhkasi hikipingon leima. Jos oli hyvä lukuaineissa, piti ainakin väittää, että sai taitonsa lahjana suuremmilta voimilta. Missään nimessä ei saanut tunnustaa, että pänttäsi kokeisiin.
  5. Kokeen jälkeen oli ehdottomasti toitotettava ”menipä huonosti” – vaikka se olisi mennyt hyvin. Oli myös normien mukaista esittää yllättynyttä siinä vaiheessa, kun tentistä pärähti kiitettävä.
  6. Kun opettaja oli myöhässä, jonkun oli pakko ehdottaa joukkolintsaamista. Kaikkien piti tietenkin olla heti ajatuksessa mukana. Yleensä pelkuruus kuitenkin iski ennen kuin kukaan ehti karata minnekään.
  7. Kouluruoka oli yksiselitteisesti pahaa. Ihan vain sen takia, että se oli kouluruokaa. Sitä piti sanoa pahaksi, vaikka se olisikin ollut herkullista. 
  8. Kala-allergia ei koskenut kalapuikkoja. Hämmentävän monella oli peruskoulussa kala-allergia erityisesti niinä päivinä, jolloin tarjolla oli silakkapihvejä. Jostain kumman syystä allergia ei ulottunut kalapuikkoihin.
  9. Ruokalassa ei saanut eksyä väärään pöytään – tai syödä yksin. Jokainen kaveriporukka pyrki aina saamaan oman suosikkipöytänsä. Jos eksyi istumaan väärien tyyppien kanssa, saattoi ajautua kiusalliseen tilanteeseen. Myös yksin syöminen oli vallan kiusallista.
  10. Tytöllä ei voinut olla kuin yksi bestis. Ja se nimettiin suurieleisesti niin, että kaikki tiesivät taatusti asiasta.
  11. Tytöistä sai tyttöbakteereita; pojista sai poikabakteereita. Sukupuoliroolit olivat koulumaailmassa jäykät.
  12. Jos joku ihastui, siitä piti piikitellä. ”Voooooi, Marja on pihkassa Lasseen, hih hih”, naureskeltiin.
  13. Eri luokka-asteilla olevat koululaiset eivät voineet hengailla keskenään. ”Yläasteella meillä oli niin sanotusti ysien aula ja kasien aula, eli tietyille penkeille, tietylle puolelle aulaa ei voinut istua, jos ei ollut tiettyä vuosikurssia”, kertoo 25-vuotias nainen.

Olemme ehkä jääneet kaipaamaan 90-luvulta monia asioita, mutta melkein yhtä paljon on niitäkin juttuja, jotka skippaamme tänä päivänä suosiolla.

Oletko viime aikoina selannut vanhoja valokuvia 90-luvulta? Kannattaisi! Vastaan voi tulla mielenkiintoisia yllätyksiä.

Näin kävi ainakin Anna Puulle, joka julkaisi itsestään kuvan ylä-asteikäisenä. Oranssit lasit, farkkureppu ja Björkiltä kopioitu kampaus ihastuttivat – ai että, niin ysäriä!

Lue myös: Oi niitä aikoja! Naiset muistelevat, miten meikkasivat teininä: ”Äidin mielestä näytin narkkarilta”

90-luvulla moni sellainen asia, jota nyt kauhistelisimme, tuntui erinomaiselta idealta.

Kokosimme 10 ysäriasiaa, jotka olivat aikoinaan ihan arkipäiväisiä, mutta jotka skippaisimme tänä päivänä hyvillä mielin:

1. Muumipappa-uikkarit

Muistatko vielä ne uima- ja jumppapuvut, joissa oli shortsmittaiset lahkeet ja usein raidat? Jep, juuri sellaiset, joita Muumipappakin pitää!

2. Yhden ruokalajin superdieetit

90-luvulla se tiedettiin: kaikista kätevin tapa laihduttaa on vetää muutama viikko pelkästään kaalikeittoa tai näkkileipää ja vettä. Onneksi nykyään kuitenkin tiedetään pikkuisen paremmin.

Jos kuitenkin pitäydytään monipuolisessa ruokavaliossa ja liikunnassa?

Lue myös: ”Voileipiä varomme erityisesti” ja 4 muuta kummaa pikadieettiä, joilla 50 vuotta sitten laihdutettiin

3. Bula-hattu

Värikkäät Bula-hatut villitsivät vähän aikaa ysärillä. Lämmin ja kätevä talvella ehkä, mutta tyylikäs? Moni huokailee lähinnä helpotuksesta, että trendi meni ohi yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin. 

4. Laavalamppu

Laavalamppu, tuo jokaisen nuoren tytön toivoma ihana sisustuselementti. Sukkulan muotoinen ja hauskan värinen lamppu yöpöydällä sekä sisällä löllyvä neste oli parasta, mitä saattoi kuvitella. Ehkä lampussa todella olikin jotain terapeuttista.

5. Valtavat hiukset permiksellä, tupeerauksella ja päälakiponnarilla

Mitä isommaksi ja erikoisemmaksi hiukset sai väännettyä, sen parempi! Moni saattaa olla onnekas ja omistaa vielä vanhan ajokortin, jossa oma ulkomuoto on päässyt oikeuksiinsa.

90-luvulla tukka oli valtavan permanentin vallassa. Volyymiä siihen lisättiin päälaelle laitetulla ponnarilla tai tupeeraamalla otsahiukset jättimäiseksi kasaksi otsalle.

6. Huulien rajaaminen huulipunaa tummemmalla kynällä

Esimerkiksi Pamela Anderson näytti muiden julkkisten mukana, mikä oli trendikkäintä huulimeikissä: tummalla kynällä tarkasti rajatut huulet sekä rajausta vaaleampi huulipuna. Toki huulet erottuivat hyvin – jos se siis oli tarkoitus – mutta tänä päivänä ei oikeastaan voi kysyä mitään muuta kuin: miksi? 

7. Édith Piaf -kulmakarvat

Mustat viivat silmien yläpuolella – yksinkertaista ja helppoa, kuten ranskalainen laulaja Édith Piaf tiesi. Katseesta tuli kummallisen tuiman, yllättyneen tai surumielisen näköinen. Kauempaa kulmakarvoja ei välttämättä erottanut ollenkaan, ja se vasta hassulta näyttikin

8. Tuunaukset farkuissa

Moni ysärillä nuoruuttaan elänyt muistaa epäilemättä tämän: jotta farkuista sai mahdollisimman tyylikkäät, piti niitä repiä ja tuunata itse mahdollisimman paljon. Lahkeisiin tehtiin itse reikiä, ja alle ommeltiin pastellinvärinen kukkakangas. Tai tehtiin samaan tyyliin levennykset ulkosaumoihin. Tylsäthän ne perusfarkut olisivat olleet ilman!

9. Pikkuruiset, soikeat aurinkolasit

Soikeat ja pienet aurinkolasit yhdistettiin esimerkiksi Piaf-kulmakarvoihin, ja ysärityyli oli valmis. Erikoiset kulmakarvat kun eivät olleet vielä tarpeeksi, vaan aurinkolaseilla saatiin vielä silmät näyttämään siltä, että ne ovat todella pienet tai liian lähellä toisiaan. Tietenkin vielä parempi, jos lasit olivat vielä esimerkiksi siniset tai oranssit.

Hätä kannattaa hyödyntää tehokkaasti.

Muistatko vielä Niksi-Pirkan? Nyt legendaarinen palsta elää uutta tulemista, sillä satavuotiaan Suomen kunniaksi K-ryhmä etsii kaikkien aikojen parasta niksiä. Kisassa kuka tahansa voi lähettää hyötyvinkkinsä arkeen.

Kisan finaalikierroksella on mukana niksi, joka lupaa helpotusta niille, joilla on ongelmia kotitöiden aloittamisessa. Jyväskyläläisen Helin siivousniksissä apuna on pakottava tarve pissata.

Lue myös: Näin siivoat kodin kyläilykuntoon tunnissa

Helin niksi on tiivistettynä tämä: Jos kotitöitä tehdessä pissahätä yllättää, älä mene vessaan. Hommat pitää tehdä pissahädässä, jotta työt tulee tehtyä joutuisammin. Lopuksi itsensä voi palkita vessareissulla.

Hän itse oivalsi niksin viikatessaan pyykkejä – hommat tuli hoidettua.

– Kotitöihin saa puhtia, ja pidätyskyky paranee. Niksi sopii haahuileville ihmisille, joiden on vaikea keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, Heli lupaa.

Niksiä ei kannata kuitenkaan ottaa säännölliseksi ratkaisuksi siivouksen aloittamiseen, pissahätää ei ole nimittäin hyvä pidättää. Pissan pidättäminen voi lisätä virtsatietulehduksen riskiä ja virtsankarkailua – ja nämä ovat vielä vielä sotkuisia nurkkiakin inhottavampi vaiva.

Parasta niksiä voi äänestää Pirkan sivuilla 1. syyskuuta saakka.

Kiitos Teemu ja Sirpa 15.6.(?)–12.8.2017.

Luulitko, että kesä päättyy siihen, kun pienet koululaiset taapertavat lähes itseään suuremmat reput selässä opintielle?

Luulit väärin, sillä todellisuudessa kesä loppuu, kun Teemu ja Sirpa Selänne palaavat seitsemän Suomessa vietetyn kesäviikon jälkeen kotiinsa Yhdysvaltoihin. Takana ovat perinteiset kesäaktiviteetit Kotkan meripäivät ja Kummien golfturnaus.

– Onhan se hirveän haikeaa ja ja kamalaa, mutta sitten toisaalta on kiva mennä takaisin. Yleensä juuri tämän viimeisen viikon Suomessa stressaan kovasti, mutta lentokoneessa jo mietin että noniin, ihan kiva mennä taas kotiinkin, Sirpa kommentoi lähtöä MTV:lle.

Ei ihme, sillä perinteisissä kesähaastatteluissaan Selänteet kuvailevat jokavuotisia Suomen-reissujaan kiireisiksi. Sukulaisten ja tuttavien näkemisen lisäksi pariskunnalla riittää edustustilaisuuksia ja työkuvioita, muun muassa Teemun perinteinen kiekkoleiri.

– Täällä on aina hirveästi kaikenlaisia aktiviteetteja ja elämä on hektisempää kuin kotona Amerikassa, Sirpa kuvaili tälläkin kertaa MTV:lle.

 

Käytiin Elan ja Samun kanssa tutkimassa ja tarkastamassa uusi Lastenklinikka...tulee muuten superhieno👍😀👏👏👏

Henkilön Teemu Selanne (@sel8nneteemu) jakama julkaisu

Tiistaina Teemu piipahti uuden lastensairaalan rakennustyömaalla.

Suomalaisten tämä(kin) kesä on kulunut pitkälti säästä jauhaessa. Vuonna 2015 Sirpa kertoi alkukesän kuulumisiaan Me Naisille. Silloin hän samastui suomalaisten sääahdinkoon.

– Ainut, mikä minua harmittaa kaikkien suomalaisten puolesta, on tämä sää. Ihmiset ovat odottaneet yhdeksän kuukautta aurinkoa, ja on vielä näin kalsaa, Sirpa totesi.

 

First time in Venice, fun...😀

Henkilön Teemu Selanne (@sel8nneteemu) jakama julkaisu

Alkukesällä Sirpa ja Teemu viettivät romanttista aikaa Venetsiassa.

Elämä Kaliforniassa sen sijaan kuulostaa aurinkoiselta muutenkin kuin sään puolesta.

– Arkemme on tällä hetkellä ihanaa, koska Teemu on nyt eläkkeellä. Olemme tehneet tosi paljon perhejuttuja ja matkustelleet. Kaikki vuosien erossaoloajat saadaan nyt kurottua pikkuhiljaa umpeen, Sirpa kuvaili vieraillessaan Suomessa vuosi sitten kesällä.

Kiitos Selänteet kun kävitte, nähdään taas ensi kesänä!

Oi kultainen nuoruus ja lapsuuden leikit! 

Ennen oli kunnollista – ja erityisen kunnollisia olivat lelut. Ei ollut silloin lapsukaisilla älykännyköitä, vaan oli vieterileluja, minifiguureita ja kuumottavia heilurinukkeja.

Kysyimme 70-, 80- ja 90-luvun alun lapsilta, mitä menneisyyden leluja he muistelevat edelleen kaiholla. Löytyykö oma suosikkisi listalta?

1. Slinky-vieteri

”90-luvun lapsen elämää painoi kaikessa lama. Kaupasta sai ostaa viikkokäynnillä vain yhden suklaavanukkaan, ja kerrostalokodin rappukäytävässä leikittiin lähinnä Slinkyllä.

Sellainen oli korttelin kaikilla lapsilla, koska se oli edukas ja jostain syystä trendikäskin vielä. Parasta oli, kun Slinky laitettiin kulkemaan rappusia pitkin alaspäin. Toki kiva oli myös yksinkertaisesti hölskytellä sitä käsien välissä.”

Halpaa, mutta hauskaa. Eli lamavuosien parasta viihdettä.
Halpaa, mutta hauskaa. Eli lamavuosien parasta viihdettä.

2. Muropakettien oheisfiguurit

”Lapsuuden parhaat leikit syntyivät pienillä muovieläimillä, joita tuli 60- tai 70-luvulla tullut muropaketeissa. Ne olivat jo minun lapsuudessani muinaismuistoja eli isosiskojeni lapsuudesta. Ilmeisesti muroja oli heidän aikanaan syöty aika paljon.

Saimme kaverini kanssa hirmu näyttävät farmit ja eläintarhat aikaan siitä eläinpaljoudesta. Yleensä niillä leikittiin kahta kilpailevaa farmia ja haaste oli saada kiikkerät elukat pysymään pystyssä: jos eläin kaatui, se kuoli. Menetys farmille.”

3. Siirtopalapeli

”Siis sellainen muovinen kapistus, jossa oli pääilmansuuntiin liikkuvat palat, jotka piti saada tiettyyn kuviomuodostelmaan. Ei ollut kauhean vaikea silloin, mutta nyt aikuisena tuntui yllättävän haasteelliselta.”

Yllättävän haastavaa...
Yllättävän haastavaa...

4. Hamahelmet

”Ei periaatteessa mikään lelu, mutta mahtavaa ajanvietettä kuitenkin! Ai että miten hienoja kuvioita niiden avulla saikaan tehtyä.

Kuvien silittäminen oli aina yhtä jännittävää. Muistan edelleen sen hetken, kun ensimmäisen kerran sain itse silittää taideteokseni valmiiksi.”

5. View-master

”Tavallaan hirveän kiva, mutta eihän sillä voinut oikeasti leikkiä. Lähinnä aina vain räksytti filmin läpi ja sitten heitti kapistuksen takaisin sinne, mistä sen oli napannutkin.

Silti sellainen löytyi vielä 90-luvullakin monesta kodista. Ymmärrettävää sinällään, olivathan 3D-kuvat vielä silloin erikoisia ja mullistavia.”

Kyllä ennen vanhaankin saatiin nauttia 3D-elämyksistä!
Kyllä ennen vanhaankin saatiin nauttia 3D-elämyksistä!

6. Barbien vaaleanpunainen auto ja koti

”Barbiet nukkeina eivät lapsena olleet ihan suosikkejani, mutta sen sijaan auto ja koti olivat. Ne olivat käsittämättömän hienoja. Muistan vieläkin sen tuskan, jonka tunsin sydämessäni, kun Barbien koti rikkoutui. Siskoni istui sen päälle.”

7. Tamagotchi

”90-luvulla kauhisteltiin sitä, että lapset ottivat Tamagotchin mukaan kouluun ja vempeleet piipittivät kesken tunnin. Nykyään murehditaan sitten kännyköistä. Eivät ole paljoa ajat muuttuneet.”

Niitä oli niin monia erilaisia!
Niitä oli niin monia erilaisia!

8. Polly Pocketit

”1990-luvulla kovaa huutoa olivat Polly Pocketit, eli suurin piirtein aikuisen kämmenen kokoiset rasiat, joiden sisällä avautui talo tai muu paikka, jossa seikkaili ehkä 1,5 senttimetriä pitkä, keskeltä nivelletty Polly kavereineen.”

9. Nintendo Game Boy

”90-luvulla olisin halunnut itselleni ihan yli kaiken Game Boyn. Käsikonsoli oli jotain niin kutkuttavan uutta ja hienoa, että kinusin sitä vanhemmiltani kuukausitolkulla. No enpä koskaan sitä kuitenkaan saanut. Vain hirveä katkeruus jäi jälkeensä.

Onneksi lapsuuden kaverillani Liisalla oli kyseinen vempele. Hänen luonaan sain aina pelata Tetristä.”

Lapsuuden haave, aikuisuuden katkeruus.
Lapsuuden haave, aikuisuuden katkeruus.

10. Hungry Hippos -peli

”Klassikko lautapelissä neljä virtahepoa yritti haalia suuhunsa kuulia. Pelasimme tätä siskojemme kanssa aina äidin serkun mökillä. Samalla juotiin raparperimehua. Hyviä aikoja.”

11. Heilurinukke

”Heilurinukkea muistelen kaiholla, koska se oli niin kammottava. Kyseessä on siis venäläinen nukke, joka koostuu kahdesta pallosta. Alimmainen pallo on punainen, ja ylimmäinen on nuken pää. Nukke tuijottaa ällöttävän iloisesti koko ajan sivullepäin eikä sitä saa kaadettua kumoon, koska pallomainen vartalo ponnauttaa sen aina ylös.

Jotain selkäpiitä karmivaa nukessa on aina ollut. Ihan kuin se voisi yön pimeinä hetkinä vain tupsahtaa luokseni ja tuijottaa suurilla silmillään suoraan sieluun.”

Heilurinukke – tuo maailmanhistorien ristiriitaisin kapine.
Heilurinukke – tuo maailmanhistorien ristiriitaisin kapine.

Mitä menneiden vuosien lelua sinä muistelet lämmöllä? Kerro kommenteissa!