Runo (19/28)

Marimekko

KESÄMÖKKI RUNO
Se oli vuosi 1978, kuin isä meille mökkitontin Kiimingistä osti.
Tonttia sitten raivattiin ja osan suomalaisella sisulla omin käsin nosti.
Kantoja, risuja ja puita pois tontilta kannettiin. Lopulta ”Kesäkoto” mökin nimeksi annettiin.
Suuri apu oli sukulaiset ja ystävät eli talkootyöt. Eikä silloin laskettu markkoja paljonko nämä ahkerat ”työmuurahaiset” syö.
Oli todella upeaa lämmittää mökin saunaa ensimmäistä kertaa,
sille tunteelle ei mikään vedä vertaa.
Tosin eihän mökillä ikinä lopu uurastus ja työ. Se vain pistää vihaksi kun sääsket korvan juuressa inisee ja verta syö.
Mutta kun pääsee uimaan ja kylpemään, se auttaa aina sääskien pistojen kutinaan.
Välillä vedetään pelkästään vain lonkkaa, leikitään yhdessä piilosta ja konkkaa.
Eihän ole tarkoitus mökillä vain uurastaa ja raataa, kivahan se on mökki tontilta pari puutakin kaataa.
Niistä saadaan grilliin ja takkaan puita, jolloin halsteri silakat ja muikut ruokkii meitä herkkusuita.
Ohukaisia varten lämmitetään Muurikka pannu ja seurataan tarkasti ettei hiillos vain sammu.
Ei mikään maistu niin herkulliselta kuin muurinpohja lettu. Metsän siimeksessä jokin vilahti, mutta taisi olla koira eikä kettu.
Täydellä vatsalla ei jaksa vielä trampoliinilla hyppiä. Mutta ainahan voi kasvimaan rikkaruohoja pois nyppiä.
Sade säällä on usein auto pesty. Sehän kyllä sujuu, kun ei olla sokerista tehty.
Rentoutumiseenkin on tarve ja lupa. Silloin maistuu pullakahvit ja lämmin tupa.
Iltaisin täytyy joesta saunaan pesuvedet kantaa. Mutta se on hyötyliikuntaa, joka hyvän mielen antaa.
Miehet kun vastoo ja löylyjä heittää. Äiti meille sillä aikaa iltateetä keittää.
Kamomilla teen sekaan juoksevaa hunajaa, joka hyvän maun antaa ja makeuttaa.
Illan päätteeksi pää tyynyyn ja uni. Mökillä ei kestä kuin minuutti kun Nukkumatti jo tuli.
Aamulla on ihana herätä, kun aurinko paistaa. Astua ovesta ulos ja luonnon tuoksua haistaa.
Ei muuta kuin yöpuku pois ja alasti uimaan, ei siellä kukaan katso kun uiskentelee aamutuimaan.
Uinnin jälkeen on aika tikkatauluun tikkoja heittää ja sen jälkeen aamupuurot keittää.
Kumma kun mökillä tuntuu olevan nälkä aina, arkena ja sunnuntaina.
Äiti se jaksaa meitä ruokkia ja vielä potutkin kasvimaasta kuokkia.
Jälkiruoaksi usein mansikkakeittoa, jonka jälkeen ruokalepo ja korville asti peittoa.
Päiväunilta kun herätään, lähdetään metsään marjoja tai sieniä keräämään.
Aina sitä toivoo ettei kesä ja mökkeily loppuisi koskaan, sillä kerrostalo asuminen on välillä lähes tuskaa.
Mutta joskushan se on pakosti edessä mökkeily jakson loppu,
vaikka meistä kellään ei olisi kerrostaloon hoppu.
Onneksi mökkimme on niin lähellä eikä kaukana, joten siellä voi piipahtaa päiväseltään vaikka lauantaina.

Anna oma arvosana
0
No votes yet

Kommentit (0)