Sunnuntaisapuskaa

Kalastajan vaimo

& Etelä-Norjaa

 

villakangastakki ja nilkkurit saatu Henri Lloyd / neule Zara / samettihousut Part Two

 

 

Sellaista kuului meidän sunnuntaihin. Kuvat saavat tällä(kin) kertaa puhua puolestaan, mulla on kiire vielä toviksi kullan kainaloon.

Niin, sunnuntai. Mitä siitä. Yksi pieni yövieras ja sen jälkeen ihan vapaata menoa. Pitkä lenkki kosteassa meri-ilmassa ja kunnon pihvipäivälllinen päälle. Toi meidän kalastaja kun rakastaa lihaa; joskus on pakko sitäkin siis. ;) Noin isosta t-bonesta riittäisi kyllä tässä porukassa vielä viidennellekin syöjälle; kukaan muu meistä ei ole suuri lihafani. Meitä on kai vähän pilallehemmoteltu hyvillä kalapäivällisillä... <3

Tunnelmallisen hämärää sunnuntai-iltaa & maanantaiaamua teille. Sinulle. :)

Nauttikaahan sateenropinasta ja hämäryydestä. 

Energiaa ja raikasta ilmaa täältä iso lähetys! :))

 

 

>>
Kommentoi  5

Perjantaita pehmoliivissä

Kalastajan vaimo

 

Hupsis, mikä viikko. Rankkoja työjuttuja, mies omissaan. Perjantai tuntuu oikein kivalta. Eilen kuvittelin siivonneeni, mutta mutta. Olohuoneen laittia (ja monet muutkin paikat) olivat (taas) täynnä paperilentsikoita; pari seitsemänvuotiasta täällä on ihan hulluina tekemään noita lennokkeja! Olli katsoo youtubesta lentsikantaittovideoita ja koristelee ne sitten teksteillä ja piiroksilla. Yksi on papukaija-racer täynnä papukaijan ja sulkien kuvia ja toinen joku ihan oikean niminen sotalentsikka (en minä niitä muista) oikeine teksteineen.

Tullut ehdotomasti äitiinsä; rakastin pienempänä origameilua; piirtämisestä puhumattakaan. :)) Hyvä Omppu.

 

 villamekko ChillNorway (vanha) / huivi Cubus / liivi omatekemä / nilkkurit Laura Bellariva

 

Perjantaita on lämmitelty karvaliivin kanssa, nyt sitten vähän  karkkia masuun ja kultsin kainaloon. :) Kivaa perjantaita teille kanssa! :) <3

 

Ps. Pitkästä aikaa vielä yksi leppoisa zumbafilmi koska noi tekstit! Ne saavat hymyilemään. :)  

 

 

>>
Kommentoi  9

Ihan vaan tiistai-iltana

Kalastajan vaimo

melkein spassa :)

 

...Meidän pikku saunassa joka talon ostaessamme oli sellainen pikkuinen kylmä perunavarasto. Samat panelit siellä on seinissä vieläkin. Ja betonit. Ja sama kellarinurkkaus se on. Mut nyt se on mun spa.

Joku jätti niin ihanan saunakommentin viimeksi, että päätin että tiistaina treenien jälkeen mekin. Ihan vaan tiistai-iltana. Koska joskus, jos on rankka viikko, on vaan pakko valita rentouttavia juttuja hyödyllisten sijasta. Täällä on aika kamala sotku mut ei kyllä harmita yhtään tää priorisointi tällä kertaa. Lapsetkin nukahtivat heti saunan jälkeen.

Kuvissa näkyy tuotteita, jotka ovat tällä hetkellä käytössä, joten sanonpa niistä sanasen käyttöjärjestyksessä. Ja yleensäkin ihonhoitorutiineista.

-Patykan Cleansing oil. Hyvä tuote; mun iholleni sopii puhdistusöljyt paremmin ja etenkin näin syksyllä ja talvella kun iho kuivuu, ovat kaikki vaahdot aivan liian kuivattavia.

-Konjac Sponge! Tää on aika uusi tuttavuus, jonka sain vähän puolivahingossa loppukesästä kokeiluuni... Se oli rakkautta heti. Kyseessä on siis 100% luonnollinen pesusieni, valmistettu konjac -kasvin juuresta. Ihon voi puhdistaa joko puhdistusaineen kera tai pelkällä vedellä; joka tapauksessa sieni hieroo kasvot puhtaaksi ihanan tehokkaasti ja vilkastuttaa ihon pintaverenkiertoa. Sienihieronta kuorii myös varovasti kasvojen ihoa ja on etenkin näin syksyllä ja talvella pehmeä keino poistaa sitä kuivaa, kuollutta ihosolukkoa pois pinnasta. Mulla ainakin tuntuu usein epäpuhtaudet syntyvän siitä pintakuivuudesta ja kevyt kuorinta on ihan must. (Kurkkaa lisätietoa sienestä hyvanolonmaailma.fi)

-Cliniquen Exfoliating scrub on myös ollut jo vuosia vakiotuote, mun iho vaan tykkää kovasti näistä kuorinnoista .etenkin talvisiakaan. Tämä tekee ihon heti heleämmäksi, todellinen pikakaunistaja -ja loistava/välttämätön tasoittaja itseruskettavan voiteen alle.

-Saunan jälkeen laitoin vielä Iroisen ihanan Instant Beauty Maskin; mikä tahansa kasvonaamio tietysti käy, mikä vaan sulle sopii. Lopuksi kosteusvoide ja/tai seerumi.

-Paketin viimeistelee Chanelin itseruskettava, jos oikein haluaa itseään hemmotella (ja vähän vähentää kasvojen joka-aamuista kalpenemista ;)). Soleil Identite on niinikään jo vuosia ollut mun lemppari. Siitä jotenkin jää vain sellainen terve hehku, ei mitään suurta "rusketusta" kasvoille. Todella mieto, kevyt tuote.

Sellainen oli aika hyvä tiistai-illan spa. :) Mullahan ei ole luonnostaan mikään hyvä iho ja siinä näkyy heti kaikki syömiset ja väsymiset ja stressit. Sitä on siis pakko vähän muistaa. Noin yleensä uskon ihonhoidossa sisäiseen kosteutukseen, eli ihon pitää parhaiten terveen ja kimmoisannäköisenä mm. riittävä vedenjuonti ja hyvät rasvat (pähkinät, avokadot, öljyt), mutta toki tuotteillakin saa jotain aikaan.

Yritän suosia mahdollisimman luomupohjaisia tuotteita (näistäkin Iroisen, Patykan ja Absolutionin tuotteet on aikoinaan saatu tai ostettu Jolie.fi:sta.), koska niissä tuntuu olevan eniten niitä oikeasti vaikuttavia, luonnollisia raaka-aineita eikä tule niin paljon levitettyä vieraita aineita kroppaan.    

Sellaisia. Lämpiä tunnelmia sateiseen syyspäivään. :) Muistakaa että meillä suomalaisilla on tällainenkin kimalteleva valopilkku pimeneviin syysiltoihin; norjalaisten mielestä sauna on jotain ihan luksusta ja todellakin kylpylämeininkiä. ^^   

 

>>
Kommentoi  12

Viikonlopun kimallusta

Kalastajan vaimo

paljetteja & villaa

neule Heart of lovika FABista saatu / hame Vila / nilkurit Laura Bellariva / riipus Wilhelmine

 

Hummeria ei saatu (merellä oli sen verran ukkosmyrskyt ettei ketään huvittanut lähteä nostamaan pyydyksiä), mutta tuli se illallinen siitä huolimatta! Lammaspataa ja sen sellaista. Ja hyvää seuraa.

Löysin muuten (suosikkikenkämerkkini) Laura Bellarivan nilkkurit puoleen hintaan tovi sitten, joten innostuin nyt kuvailemaan niitä hummereiden sijasta. ;) Niin hyviä kenkiä, että. Jos jostain löydän alesta/ secondhandina niin aina on kyllä pakkoa ainakin harkita ostoa.

Ja lauantain asua toki; tykkään kovasti tollaisen rennon yksinkertaisen ja vähän askeettisen neuleen yhdistämisestä ylelliseen paljettihameeseen. Näyttäviä paljetteja on niin paljon helpompi käyttää kun yläosa on vaatimaton... Tällaisissa koti-illanistujaisissa etenkin. (Ja mitä tässä nyt ketään huijaamaan, enköhän olisi ravintolassakin ennemmin tällainen kotoisa villapaita-tyyppi. :P) 

No niin, nyt vielä sunnuntai-illan viimeiset hetket sohvalla nautiskellen... Kimallusta uuteen viikkoon!

Hmm, pakko sanoa että kuulostaapa jotenkin tosi kaukaiselta ajatukselta... ;) No, kimallusta vaikkapa kynttilän valojen muodossa, onhan tässä lokakuussakin vaikka mitä valopilkkuja! <3

>>
Kommentoi  17

Ikivanha norjalainen

Kalastajan vaimo

 

Niin se on taas viikko kulunut Norjassa. Olen joskus kertoilutkin näidän Suomesta paluiden saattavan olla mulle pieniä romahduksia... Mieskään ei koskaan tiedä millaisen vaimon se saa takaisin; joskus itkeskelevän ja hiljaisen ja joskus superkiukkuisen, jonka mielestä Norjassa on kaikki huonosti. ;)

Mutta on se kuitenkin oppinut jotain. Tuo mies siis. Tällä kertaa oli kaapit täynnä irtokarkkia (ja punkkua) ja niitä on mulle myös aktiivisesti tarjoiltu. :P Ihmettelin vähän moista elettä, sillä mun mieheni ei ymmärrä yleensä mun karkinsyöntiä ollenkaan (se herkuttelee kuivakala-snackseilla). Mut onpahan mennyt ihan mukavissa merkeissä tää viikko. Aika monta vuotta vuotta sillä meni tajuta noin simppeli niksi. 

 

Niin ja eilen vamistui tämä!! ^^

Villapaita, johon hain langat kamalalla kiireellä ennen syyslomalle Suomeen lähtöä syyskuun lopulla. Että varmalla olisi sitten tekemistä. Lankakauppa oli jo suljettu, joten jouduin tyytymään halpahallin (yllättävän hyvään) valikoimaan ja puhtaan alpakan sijasta 60 prosenttiseen (loput langasta on akryylia). Hyvä lanka tämäkin, oikein lämmin. Paita on siis neulottu kaksinkertaisella alpakka(sekoite)langalla ja nr 7 puikoilla; aloittelet luomalla noin 140 silmukkaa, neulot 1o1n -joustinneuletta viitisen senttiä ja aloitat sitten mallikuvio.

Olen nähnyt tämän vanhan, perinteisen norjalaismallin vain kuvassa, joten en nyt ihan satavarmasti takaa että tämä olisi silmukkalleen sama. 99% voin taata. ;) Kuvan perusteella siis neuloin ja nyt piirsin pätkän mallineuletta teillekin, jos ihastuitte yhtä paljon. :) Mallineulepiirosta olisin voinut jatkaa tietysti ylöspäin vielä ton seuraavankin kuvion verran, jossa väritys on päinvastainen, mutta mun käsi kramppaa vieläkin. Se olisi kuollut, jos olisin yhdenkin palleron vielä joutunut piirtämään. ;) 

Kerron teille joskus paremmat ohjeet, mutta pääseehän näillä alkuun? :) Lankaa tarvitset vaaleaa 500g ja tummaa 400g ja neulot tosiaan kaksinkertaisella langalla. Saapi kysyä! :)

 

Rentoa perjantai-iltaa, uudet puikot, sitä punkkua ja sohvalle! <3 

Niin ja nyt peukut pystyyn, että pyydyksiin on tarttunut joku hummeri huomiselle illalliselle! 

 

 

>>
Kommentoi  24

Viikonloppu lähestyy...

Kalastajan vaimo

~painavia ajatuksia~

 

 Leppoisan rempseistä kuvista vähän painavampaan aiheeseen. 

Tämä ajatus tuli mulle itseasiassa joskus sen jälkeen, kun olin kirjoittanut pari postausta taaksepäin treenivaatteista. Kun taas aloin miettimään että mitä meiltä naisilta oikein odotetaan. Meidän odotetaan olevan fiksuja ja tyylitietoisia, kuitenkin sopivasti persoonallisia ja sopivasti rentoja. Meidän odotetaan käyttävän korkokenkiä ihan yhtä luonteikkaasti kuin vaelluspöksyjäkin. Aikuisella, perheellisellä naisella tulisi olla hyvä työ, itsenäisyyttä, korkea koulutus, omaa rahaa ja ehkä mahdollisesti jopa lapsetkin vielä. Ja tietysti joku kultturelli harrastus. Niin ja sitten pitäisi vielä olla treenattu kroppa. Ja tietysti sellainen sopivan laaja sosiaalinen verkosto ja hyvin ylläpidettyjä ystävyyssuhteita. Niin sitten, sitten ois se paketti kasassa. Ehkä.

Niin ja miksi mietin tätä treenivaatepostauksen kirjoitettuani? Koska pelästyin sairaasti tavallaan, omalta osaltani pitäväni yllä tätä hullua vaatimustasoa. Harvoin moista itsestäni kuvittelen, hehhe; harvoin, jos koskaan kuvittelen olevani mikään "täydellinen nainen". Ja kukapa meistä oikeastaan kuvittelisi?

En ole koskaan ollut mikään perfektionisti enkä primus, "hyvä tyttö". Mulla ei ole koskaan ollut kilpailuvaistoa eikä suuresti kunnianhimoakaan. Elämä on saanut viedä. Mutta entäpä ne, jotka jo nuoresta asti vaativat koulusta kymppejä? Ne tytöt, jotka eivät malta herkutella perjantai-illan pitsaa telkun ääressä perheen kanssa puolta tuntia kauempaa, sillä senkin ajan voisi käyttää lukemiseen? Ne tytöt, jotka haluavat olla hyviä

Entä sitten kun kaikesta tulee kymppi? Siinä vaiheessa tavoitteet ovat jo niin suuret, ettei kympillä ole kauheasti arvoa -se on itsestäänselvyys. Mitä sitten? Millään ei yhtäkkiä ole merkitystä. Edes parhaalla mahdollisella ei ole arvoa. Koko elämältä putoaa helposti pohja -ja se merkitys. Voidaan alkaa puhua jo psyykkisistä sarauksista.

No, vähän kärjistetysti sanottu, mutta näitä tyttöjä on. Ja aikusia naisia. Aikuisten maailmassaKIN me naiset asetamme kai itse itsellemme näitä vaatimuksia. Kuka muka ei ole koskaan ajatelut olevansa liian tyhmä, liian pullea, liian vähän kouluttautunut tai liian ruma kelvatakseen? Ja mistä lähtien meidän pitäisi olla kaikkea? Yleensä pitäisi riittää, että olet kiva. Että sulla on pari hyvää ominaisuutta ja piirrettä. Ei kukaan voi olla kaikkea.

Ja tämä koskee myös miehiä. En väitä, että miehiin kohdistuvat vaatimukset olisivat yhtään naisia vähäisempiä. Itseasiassa minua kiinostaisi hirmuisesti tietää kuinka suuri osuus yhteiskunnan asettamilla paineilla ja vaatimuksilla on esimerkiksi masennukseen sairastumisessa. Ja kuinka paljon se osuus on mahdollisesti kasvanut -vai onko.

Tai kuinka moni yleensäkään kokee nykymenon paineet liian suurina. En tiedä. Mun  mielestäni vaan joskus tuntuu hullulta, että pitäisi olla kaikkea ja vähän liikaa. Missäköhän vaiheessa keksitään jokin kulutusta rajoittava politiikka? ;) Siinä missä Kiinassa on rajoitettu lapsilukua, voisi vamasti myös kaikkea kuluttamista rajoittaa. Vaikkapa lihan tuotantoa ja kaikenmaailman muovisten lähes käyttökertaisten elektroniikkalaitteiden valmistusta.

No, politiikasta puheenollen; jos bongasitte minut kuvissa jonkun komean (vieraan!) herrasmiehen vierestä, niin mainittakoon kyseessä olevan -ei suinkaan uusi poikaystävä vaan- sellainen sosiaalisesta mediasta varmasti jollekin tuttu "nettipoliisi" kuin Marko Forss. Marko on muuten ehdolla myös seuraavissa eduskuntavaaleissa Kaakkois-Suomen vaalipiirissä, joten laittakaahan muistiin jollette keksi ketä äänestäisitte! ;))

 

Ja niin... Nautitaan loppuviikosta! Ei vaadita itseltämme mitään hölmöjä. ;) Muistakaa, että pari hyvää ominaisuutta riittää; se että sun silmät hymyilevät nätisti tai että olet taitava soittamaan huilua. Mulla ei ole muuten minkäänlaista lauluääntä enkä osaa soittaa mitään instrumenttia -lukuisista yrityksistä huolimatta. ;) Mut ei se mitään. Osaan sitten varmasti jotain muuta.

<3

 

 

>>
Kommentoi  43

DIY (faux)furvest

Kalastajan vaimo

& yksi maailman söpöin mekkoja lainaava sisko

 

Heippa hei (pitkästä aikaa)! Nyt ollaan jo taas Norjassa, mutta tässä vielä syysloman tunnelmia ja viimeisiä Suomen loman kuvia.

Innostuin ompelemaan nimittäin tollaisen turkisliivin; kangas on Eurokankaasta ja malli niin yksinkertainen, että sen voi ommella vaikka käsin. Eli et tarvitse edes ompelukonetta; vain sakset, neulan ja lankaa. :)

Takakappaleeksi tarvitaan yksi pala 80x65 cm (sis. saumanvarat) ja etukappaleiksi kaksi palaa 80x35cm. Kädentiet ja pääntie on toki leikattava vapaalla kädellä ja vähän sen mukaan mikä itselle passaa, mutta tällainen pehmeän karvainen kangas antaa aika paljon anteeksi eli ei se niin tarkkaa ole. Alahelman olen itseasiassa jopa jättänyt vimeistelemättä; en ole ommellut saumanvaraa laisinkaan. Noissa mitoissa on kuitenkin huomioitu kauttaaltaan sellainen 2cm saumanvara ja suosittelen siistimistä pään- ja kädenteihin.

Tää on sellainen S-M -kokoisen mitoitus, isommalle lisäisin vielä senttejä.

Klassisen tyylikkäät nahkanilkkurit olen saanut Henri Lloydilta, kuten myös sinisen pilkkumekon, johon sisko(kin) ihastui ja lainasi heti. :))

Kysykää jos turkisliiviohjeesta on kysyttävää, nyt ollaan taas takaisin arjessa ja kommentteihinvastailukin pitäisi taas palata entisille raiteille (jos niitä nyt on)...

Hienoa viikon alkua; täällä tuntuisi olevan aika paljon syksyisemmät kelit kuin Suomessa; oikea myrskytuuli pauhaa tuolla ulkona. Kyllä ihan kelpaa taas pitkästä aikaa nukkua omassa pedissä. <3

 

 

>>
Kommentoi  13

Treeni(vaate)intoilua

Kalastajan vaimo

matkalla zumbaan

 

Viime viikolla sain käyttööni austraalialasia Lorna Jane -treenivaatteita ja nyt äiti on joutunut pesemään nää jo pariin kertaan. ;) Oletteko tutustuneet Lorna Janeen? Ei taida olla vielä Suomessa kovin tunnettu juttu, mutta muuten ympäri maailman ovat saavuttaneet kyllä ansaittua suosiota.

Itse olen törmäillyt Lorna Janeen sellaisen zumbaohjaajien FB -ryhmän kautta ja useaista malleista miettinyt jo pitkään että tosi makeita vaatteita. Nyt voin sanoa, että vielä parempia päällä! :) Nää trikoot ovat tosi napakat ja istuvat täydellisesti; samaa voin sanoa topista (kunnolla topatusta muuten ;)), tosi laadukasta treenivatetta! En kovin udein intoile treenivaatteista enkä mutenkaan ole mikään välineurheilija, mutta vitsi nämä ovat kyllä rehellisesti sanottuna parhaimpia koskaan kokeilemiani.

Mikä parasta, nyt tekin (jos olette uusien treenivaatteiden tarpeessa) saatte Lornan nettikaupasta -15% 10.10. asti koodilla KV151014! Ja vielä parempi, voitte käydä Kampin kauppakeskuksen uudessa liikkeessä CashCowssa (5krs.) kokeilemassa Lornia -ja toteamassa niiden erinomaisuuden. ;) Ja saatte sielläkin -15%! 

Oletteko muuten tutustuneet CashCowhin muuten? Laadukkaita skadinaavisia naistenvaatteita; monia samoja merkkejä mitä itsekin helposti löydän Norjasta, mutten niin paljon täältä... Nyt voisi vielä loppuun sanoa että eikä siinä vielä kaikki; saatte kaikista CashCown vaatteista -15%! Kurkatkaa ihmeessä! :)) Eli jos olette Kampissa niin eksykää  tutustumaan. 

Nämä kuvat on muuten otettu viime viikonloppuna matkalla zumbaan. Tiesittekö, että täällä Kotkan suunnalla on mielettömät zumbat, voin suositella niitäkin! :) En jätä väliin yhtäkään. Love every minute of it. <3

 

>>
Kommentoi  29

Luumu & lumipallo

Kalastajan vaimo

~viininpunaisen puolesta~

mun neuletakki Samsøe & Samsøe / trikoosamettihousut Benetton / huivi Mulberry / nilkkurit Laura Bellariva

siskolla muntekemä poncho (tuhat vuotta sitten joululahjaksi) / farkut Liu Jo / kengät Steve Madden

Ainon villatakki mummun tekemä

 

Hei vaan!

Olen sitten ihan ihastunut noihin luumun ja viininpunaisen sävyihin (tässä jopa pieni luumuöveri); lämpimiä ja syksyisiä! Uskaltaisin jopa väittää, että nämä lämpimät, murretut luumut sopivat meidän ristiveristen suomalaisten ihon- ja hiustenväriin pehmeästi. Ja pehmentävästi. Suosittelen kokeilemaan, sävyjähän on satoja!

Muistan vielä pari vuotta sitten tätä villatakkia kaupassa sovittaessani olleeni aika skeptinen viininpunaisen suhteen ja vaikka tämä näytti mun päälläni paljon paremmalta kuin musta tai harmaa, jätin takin ostamatta. Pari vuotta sitten siis. Siitä lähtien se kuitenkin on pikkasen kummitellut mielessä, kunnes tänä syksynyä ostin takin netistä käytettynä. Niinhän siinä sitten käy. Ja hyvä näin, sain alle puoleen hintaan! :P

Jeps, hienoa tiistaipäivää! Tänään en tän enempää vaivaa teitä jutuillani -kommenttiboksikin odottaa vastauksiaan... Koitan malttaa taas pian istua vastailemaan niihin. Voin lohduttaa että aika paljon istumisaikaa tulee taas kulutettua neulepaitaan, jonka ohjeineen heitän teille pian tänne blogiin! Sellaista perinteistä norjalaista kirjoneuletta. Haluatteko nähdä ihan pienen vilauksen? :)

 Sit ulos ja aamuaurinkoon! :))

 

>>
Kommentoi  22

Mukavia suomalaisia

Kalastajan vaimo

ja lämmintä syysväriä

 mekko Odd Molly Como dress / nahkatakki Bershka (second hand) huivi By Pia's cashmere*

 

Hyvää Sunnuntaihuomenta! :)

Ensinnäkin kaksi asiaa, joista on ennenkin kyselty. Mustat nilkkurit ovat Laura Bellariva ja siskolla on huulillaan mun(kin) suosikki huulipuna Clinquen nr 50 matte beauty; suunnilleen ainoa punainen puna, mitä mulla on näkynyt.

Hiuksiini sain Inochin reissulla uutta lämmintä syysväriä (vaaleaa kultaa) ja pituuksista lähti ihan reippaalla kädellä latvoja. Kyllä tuli tarpeeseen, ihan on uudentuntuinen tukka!

 

Noin muuten sitten... Kun taas täällä Suomessa olen (meillä on syysloma :)) ja huomaan pieniä eroavaisuuksia kahden rakkaan kotimaani välillä, niin kerronpa yhden esimerkin tältä syksyltä.

Ihan tässä syyskuussa Norjassa syntyi nimittäin pieni kohu erään tutkijanaisen kirjoittamasta artikkelista, jonka mukaan norjalaiset ovat uskomattoman surkeita oikeinkirjoituksessa ja jonka mukaan ainakin toimittajien, koulu- ja päiväkotihenkilökunnan tulisi osata kirjoittaa oikein. Toki. 

Mielenkinntoista tässä on se, että nainen viittasi norjalaisten kilttiyteen; että norjalaiset eivät osaa kirjotittaa, sillä kukaan ei halua korjata, kritisoida tai pahoittaa toisten mieltä.

Erityisen mielenkiintoiseksi asian teki se, että kys. tutkijanainen on norjassa reilun kymmenen vuotta asunut suomalainen. Ja että kys. suomalaisnainen sai lausunnollaan melkoisen debatin aikaan kilttien norjalaisten keskuudessa; mm. tämän artikkelin

Aiheesta käydyn keskustelun aikana mulle on selvinyt, että suomalaisia pidetään aika tiukkoina ja kylminä punakynää heiluttelevina byrokraatikkoina, jotka haluavat tehdä kaiken oikein. Ja joiden kanssa on vaikea saada aikaiseksi mitään mukavaa; suomessahan ei ole edes vastinetta norjan ehkä tärkeimmälle sanalle; koselig.

Hmm. Ehkä suomalaisia vähän pelätäänkin. Että joko meillä on se punakynä kädessä (töissä) tai sitten kossupullo ja puukko (vapaalla).

Joka kerta tänne tullessani yllätyn kuitenkin positiivisesti (ei puukkoja, ei punakyniä :P). Suomalaiset ovat mukavia; paljon mainettaan mukavampia, hymyileväisempiä ja herttaisempia. Joka kerta. Plus että suomalaisilla on yleensä aika hyvät keskustelutaidot ja asiatietoa ajanhermolta. Niin ja mekin olemme kamalan kilttejä, mikä vain ehkä joskus jää sen oikeassaolemisen ja oikeintekemisen varjoon. Kai meille on niin iskostettu ja opetettu se, miten asiat pitää tehdä kunnolla. Ehkä me usein voisimme nauraa enemmän ja hymyillä vielä enemmän. Ja välittää virheistä ja epäkohdista vähän vähemmän. Mut sehän on helposti tehty, eikö? :)

Tanskalaiset ovat muuten kuulemma pohjoismaiden onnellisinta (ja pidetyintä) kansaa mm.  siksi, että siellä ei välitetä  minkä merkkisellä tai kuinka uudella autolla ajetaan. Tai onko  vauvan kastetilaisuudessa farkut ja villapaita vai se hiton  oikeanmittainen ja -värinen mekko. Kunhan hymyä ja ystävällisiä sanoja riittää! :)

Rentoa, leppoisaa ja ennen kaikkea hymyrikasta sunnuntaita!

 

 

 

 

>>
Kommentoi  28