Kun työ muuttaa kotiin – 10 kysymystä etätyöstä

0 kommenttia

13.02.2012 17:45

Mitäpä jos aamuisin ei tarvitsisi kiirehtiä ruuhkaan, vaan voisi lukea rauhassa lehden ja siirtyä sitten oloasussa kotikoneen
ääreen – palkan juostessa?

Etätyötä tekevälle se on mahdollista. Työelämän tutkija, sosiologian dosentti Pasi Pyöriä Tampereen yliopistosta näkee etätyössä monia etuja.

– Se on joustavaa. Työntekijä pystyy sovittamaan hommat
omaan aikatauluunsa, jos hän tykkää vaikka työskennellä iltaisin. Etätyössä voi saada myös täydellisen työrauhan, kun taas toimistossa puhelin soi ja ovi käy.

Etätyötä on kuitenkin turha sekoittaa kotona lekotteluun. Se vaatii selkeitä sääntöjä ja tunnollisuutta.

– Työaika ja oma aika on pystyttävä erottamaan toisistaan jo siksi, ettei työ täyttäisi koko elämää.

1. Mitä etätyö on?

Se on kotona tehtävää työtä, josta on sovittu työnantajan kanssa. Suomalaisista palkansaajista 5–10 prosenttia tekee etätyötä. Heistä harva hoitaa kaikkia töitään kotona. Useimmat työskentelevät kotonaan joitakin päiviä viikossa tai kuukaudessa.

2. Kenelle etätyö sopii?

Useimmille se ei sovi. Tyypillinen etätyöntekijä on korkeasti koulutettu asiantuntija, jonka tehtävät ovat itsenäisiä ja vaativat keskittymistä. Etätyö voi sopia esimerkiksi ohjelmoijille, kääntäjille, tutkijoille ja toimittajille. Työntekijän pitää olla itsenäinen ja vastuuntuntoinen: hommien täytyy hoitua ilman valvontaa. Myös yksinäisyyttä pitää sietää.

Jos työkaverit ovat tärkeitä, ei etätyöhön kannata siirtyä. Tosin jos etätyötä tekee vain osan työajasta, voi yhdistää etätyön ja työpaikalla työskentelyn parhaat puolet.

3. Hoituvatko hommat etänä yhtä hyvin kuin työpaikalla?

Näppituntumalta sanoisin, että hoituvat. Myös haastattelututkimukset osoittavat, että ihmiset pystyvät työskentelemään kotona yhtä tehokkaasti – elleivät tehokkaamminkin – kuin työpaikalla.

Työnantajan kannattaakin keskittyä etätyön tuloksiin eikä miettiä, miten alainen järjestää työaikansa ja täyttyvätkö tunnit varmasti.

4. Mitä ongelmia etätyö voi synnyttää?

Työpäivät venyvät helposti, sillä kotona on turhankin helppo vastata sähköposteihin pikkutunneilla. On tärkeää pitää kirjaa työajastaan ja ylitöistään.

Etätyöntekijä jää helposti työyhteisön ulkopuolelle, koska hän ei osallistu käytävä- ja kahvipöytäkeskusteluihin. Kotona ei myöskään voi kävellä kollegan työpisteelle apua kysymään. Neuvoisin etätyöläistä soittamaan ainakin kerran päivässä työpaikalleen ja osallistumaan työporukan epämuodollisiin illanviettoihin.

Pahimmassa tapauksessa etätyö voi estää urakehitystä. Jos on poissa pomon silmistä, saattaa olla myös poissa tämän mielestä.

5. Voiko työntekijän määrätä etätyöhön?

Ei. Järjestelyn pitäisi syntyä työntekijän aloitteesta, ja työnantajan että -tekijän täytyy hyväksyä se. Työn antajankaan ei ole pakko suostua etätyösopimukseen, vaikka työntekijän perustelut olisivat hyvät.

6. Millaisilla työjärjestelyillä etätyö toimii?

Etätyön ehdoista on tärkeää sopia kirjallisesti, jottei mistään synny jälkikäteen kiistaa. Kannattaa panna paperille muun muassa työaika, tehtävät, työntekijän ja -antajan velvollisuudet, tapa valvoa työtä sekä aika, jona työntekijän
pitää olla tavoitettavissa.

Etätyöntekijän ei tarvitse olla langan päässä vuorokauden ympäri. Teknologialta ei vaadita ihmeitä: yleensä tietokone ja matkapuhelin riittävät. Kaikkeen etätyöhön ei edes kaivata tekniikkaa. Jos tutkija tahtoo lukea keskittymistä vaativia tekstejä päivän tai pari, tehokkaat viestintäyhteydet ovat vain häiriöksi.

7. Saako etätyöläinen kulukorvauksia ja veroetuja?

Kotitoimiston kustannukset eivät saa kaatua työntekijän niskaan. Työnantaja on vastuussa siitä, että alaisella, myös etätyöntekijällä, on turvallinen ja ergonominen työympäristö. Hänen pitäisi maksaa myös työntekijän mahdollinen koulutus ja ohjaus.

Etätyöläinen saa yleensä veroissa työhuonevähennyksen, mutta oman verottajan käytäntö kannattaa varmistaa. Työmatkakorvauksia etätyötä tekevä ei tavallisesti saa, ellei niistä ole sovittu työnantajan kanssa.

8. Voiko etätyö vaikuttaa ilmastonmuutokseen, kun

työmatkaliikennettä tarvitaan vähemmän?

Koko etätyön idea syntyi halusta säästää energiaa, kun Yhdysvalloissa pelättiin 1970-luvun öljykriisin jälkeen luonnonvarojen loppumista. Käytännössä etätyöstä ei kuitenkaan ole ilmastonmuutoksen hidastajaksi. Useimmat
etätyöntekijät pyörähtävät työpaikalla ainakin kerran päivässä,
joten liikenne ei pahemmin vähene.

Etätyölle on ladattu muitakin epärealistisia toiveita. Siitä povattiin syrjäseutujen pelastajaa, mutta se ei ole vaikuttanut harvaan asuttujen seutujen työllisyyteen.

9. Miten työnantajat suhtautuvat etätyöhön?

Melko nihkeästi. Työnantajien on vaikea luottaa, että hommat hoituvat ilman valvontaa. Moni johtaja ei halua, että luottamukselliset paperit kulkeutuvat talon ulkopuolelle.

Myös sitä pelätään, että joidenkin oikeus työskennellä kotona herättää kollegoissa pahaa verta. Edes säästöt työtilakustannuksissa eivät näytä olevan riittävä
porkkana.

10. 1990-luvulla ennustettiin, että etätyön suosio kasvaa räjähdysmäisesti. Miksi niin ei käynytkään?

Työnantajien asenteet ovat yksi syy, mutta vielä tärkeämpänä
syynä näen kaipuun yhteisöön. Työssä syntyy sosiaalisia suhteita, ja hiljainen tieto siirtyy työpaikalla ihmiseltä toiselle. Siitä ei moni halua luopua.